Jelena Ruppijeva. Liygii livvikse: livvin algukursu / Ливвиковский по-ливвиковски. Часть 2.

Lugu 11. Kalastus da mečästys 103 7. Pane salbavomerkilöis olijat sanat oigieh muodoh. (Usti)................... hyvin haugi ottau. Huondeksel olin ................... (usti). Ustittajes ei sua käbelöittiä, pidäy boikkombazeh ................... (käzi) lekuttua. Nuotale menijöil kalakaššalit oldih ................... (selgy). Putin ................... (kalajärvi) ollah loitton. Net järvet ollah .................. .................... (kalakkahembi da madalembi). Kalastamas nikedä ei kieltä, olis vai ................... (raden’n’u). Eletäh ................... (kalastandu). (Kalastushommat) ................... rakkahal lähtizin. (Kalažembat) ................... oman muan ................... (järvi) et lövvä. On olemas ................... ................... (kalattomatgi järvet). Olimmo................... (nuottu) da kerras kalavuimmo. Täyzi randu on ................... (ongittai). Häi ongittau ................... (čyöttö). Ongittele .................. .................... (tämä lähte). Ongikalas ei ole ................... (kala). Pane čyöttö ................... (ongi). (Näykkii kala) ................... ................... on äijy, ongeh ................... (tulii) on vähembi. Heittäy näykindän dai keriä onget, aja ................... (randu). Hyö joga nedälii käydih ................... (nuottu). Hänel ollah .................. .................... (uuzi nuottuverko). Nygöi verkuo ................... (ostolangu) vois kuduo. Meil ................... (vuarnu) ollah hirven sarvet. (Hirven sarvet) .................. .................... luajittih sugua. Pitkät karvat ollah ................... (hirvental’l’u). Suures pyhäs älä mainiče ................... (kondii), eiga kezäl tulou vastah. Emänpiän aigah ................... (kondii) on kiimuaigu, sit kävelläh enämbäl, ................... (žiivatat) ruanitah. Ei pie astavua vediä yliči pihan, regeh pidäy panna, eiga kondii ................... (karju) tulou. Kondien sappi syötetäh ................... (koiru), sit roih ärei kondienajai. Lähtemmö ................... (kondienajo). (Lembi) ................... pannah kormanih kondienkynzi, kondienhammas da skimn’oiveičči. Ennevahnas linduu pyvvettih ................... (rihmu). Mečoin rihmat pannah ................... (peskukohtat). Pyy hyvin lendäy ................... (piičkutus). (Pyy, -go) ................... piičkutat? 8. Luve da sellitä sananpolvet. Hukkua pagenet, kondii kolmen poijan kel vastah. Kylän ilo, koin kondii. Nälgy reboin ridah ajau. Ei tule elo eččimättäh, kala jallan kastamattah. Kenen rannat, sen i kalat. Ammu pyy, kuni on oksal. Hukku koirua ei varua, ga ei suvaiče vin- gehty. Kahtu jänöidy et kerras ammu. Kaksi kondiedu yhteh pezäh ei synnytä. Kala eččiy syvembiä, briha eččiy parembua. Kala on notkies otettavu. Kala zavodiu hapata piäspäi. Lohi suuri da lahnu levei toizen miehen venehes. Mittuon hirven hiihtät, moizel i tal’l’al maguat. 9. Luve da kiännä virkehet. Kalaliemi ei terstaita. Kalaniekku kalan syöy, paimoirukku kuivan leivän. Kalaniekale tulemale pidäy kartohkua keittiä. Kalanmaksois on paras ma- tikan maksu. Tokoi suolattih kalanmähändiä! Maimurokku keitettih kuivas kalas. Kalahizel vai elän, lihahistu en voi syvvä. Kalakurniekku pastuu enne