Background Image
Table of Contents Table of Contents
Previous Page  63 / 82 Next Page
Basic version Information
Show Menu
Previous Page 63 / 82 Next Page
Page Background

62

15 TEM: "ASTKAM KIRJIŠTOHO!"

1. Luge kahtenpagin.

Miku da Natoi pagižeba:

N.

– Tervhen, Miku!

M.

– Tervhen, Natoi! Kuna sinä astud?

N.

– Mänen kirjištoho.

M.

– Navedid-ik sinä lugeda?

N.

– Navedin lugeda romanoid. Minun armaz roman om "Anna Karenina".

Om-ik sinai armaz kirj?

M.

– Ka, minä navedin lugeda Roulingad, minun armaz kirj om "Garri Potter".

N.

– Minä mugažo navedin lugeda Roulingad. Minun kodiš om äi hänen

kirjoid.

M.

–A minai ei ole kodiš äi kirjoid, minä otan kirjoid kirjištospäi.

N.

– No, hüvä mäne, mäne, nägemoiš.

M.

– Nägemoiš!

2. Luge da kända tekst.

Karjalan rahvahaline kirjišt

15 päiväl redukud vodel 1833 oli avaitud

ezmäine kirjišt Petroskoiš. Se oli lujas pen’.

Kirjištos oli vaiše koume kirjškapad kirjoidenke.

Nece kirjišt radoi läz 20 vot, jäl’ges kuna-se

kadoi. Vodel 1860 lidnas möst avaitihe kirjišt.

Sen sädai oli Pavel Ribnikov. Voziden mändes

kirjišt saubatihe da avaitihe udes. Suren Voinan

aigan erased kirjišton materialad vediba varha Kem’-lidnaha, no erased

kirjad paloiba vai niid vedihe Suomehe. Jäl’ges voinad oli tehtud sur’ rad

kirjišton udessündutandas. Vodel 1959 kirjišt zavodi rata udes pertiš, miččes

nügüd’-ki om. Sen sauvojan om Kusiel’ Gutin. Kirjišton sauvotuz om karjalan

kul’turan muštpacaz. Se sijadub Puškinskaja irdal, lidnan keskes. Läz kirjištod

om sur’ puišt da čoma randišt, kudamb om kattud granit-kivel. Vodel 1966

läz kirjištod oli sijadud tetaban venälaižen runoilijan Aleksandr Puškinan

muštpacaz. Vodel 1991 kirjišt sai ”Karjalan rahvahaline kirjišt” nimen. Nügüd’

kirjištos om läz 2 millionad dokumentad. Ku tahtoid otta kirjan, pidab tulda

kirjištoho da kirjutadas sihe. Kirjištos om äi melentartuižid kirjoid. Täs voib

otta kirjoid venän, vepsän, karjalan, suomen, anglian kelel da i toižid.